Kun vii­si kuo­roa, Juu­ke­lin lau­la­jat Juu­as­ta, Syke Val­ti­mol­ta, Wo­me­na Kon­ti­o­lah­del­ta sekä nur­mes­lai­set kuo­rot Pie­lis-sis­kot ja Nur­mek­sen mies­kuo­ro lait­toi­vat hynt­tyyt yh­teen, syn­tyi sii­tä oi­kea kuo­ro­jen kuo­ro. Kuo­ro­vii­sik­ko ko­koon­tui per­jan­tai­na Juu­kaan Kuo­roin Vie­rais­sa -kon­sert­tiin val­tuus­to­sa­lis­sa.

Kaik­ki­aan kuo­rois­sa lau­la­mas­sa oli noin kah­dek­san­kym­men­tä mu­sii­kin ys­tä­vää. Kuo­ro­ja joh­ti­vat Tii­na ja Mark­ku Könt­tä ja mo­lem­mat myös sä­es­ti­vät lau­lu­ja pi­a­nol­la. Ju­ha­ni Myl­ler soit­ti bas­soa ja Timo Hei­ku­ra pau­kut­ti rum­pu­ja.

Kuoro antaa energiaa ja ystäviä

Kun­nan­ta­lon val­tuus­to­sa­li täyt­tyi lä­hes vii­meis­tä tuo­lia myö­ten ylei­sös­tä jo hy­vis­sä ajoin en­nen kon­ser­tin al­kua. Sirk­ka ja Sari Ig­na­tius sekä Sulo Kes­ki­nen kuun­te­li­vat kuo­ro­jen vah­vaa soin­tia ilol­la. Se vei hei­dät kaik­ki mu­ka­viin muis­toi­hin.

– Kun olin pie­ni, mum­mi ja uk­ki lau­loi­vat mi­nul­le Pie­ne­nä tyt­tö­nä-lau­lua. Näi­tä lau­lu­ja kuun­nel­tiin myös le­vyil­tä, Sari Ig­na­tius muis­te­li.

Sulo Kes­ki­sel­le tuli sa­mas­ta lau­lus­ta kou­lu­a­jat mie­leen.

– Muis­tan kun kou­lun jou­lu­juh­las­sa lau­loi­vat tä­män lau­lun. Minä en ol­lut mu­ka­na lau­la­mas­sa, mies ker­toi.

Yk­si il­lan esiin­ty­jä­ryh­mis­tä, Juu­ke­lin lau­la­jat pe­rus­tet­tiin yh­dek­sän vuot­ta sit­ten. Riit­ta Kai­nu­lai­nen on ol­lut kuo­ros­sa mu­ka­na sii­tä as­ti. Kuo­ros­sa mu­ka­na olo mer­kit­see hä­nel­le pal­jon.

– Se on tuo­nut mi­nul­le uu­sia ys­tä­viä, ener­gi­aa ja yh­tei­söl­li­syyt­tä, Toi­von, et­tä kuo­roon tu­li­si mu­kaan nuo­ria, hän sa­noi.

Tun­nel­mal­li­sia ja iloisia lauluja

Il­lan ai­ka­na saa­tiin kuul­la mon­ta hie­noa kuo­rol­le so­vi­tet­tua lau­lua. Juu­ke­lin lau­la­jat aloit­ti­vat kon­ser­tin. He lau­loi­vat lau­lut Juu­ke­lin lau­la­jat, Kul­lan ylis­tys ja Kuin­ka kau­nis­ta on. Wo­me­na esit­ti When the saints, Täh­det täh­det ja Ty­töt tah­too pi­tää.

Pie­li­sen sis­kot puo­les­taan val­loit­ti ylei­sön sy­dä­met lau­luil­la Tsi­ga­nai­zet, Sa­ta­man va­lot ja Pie­ne­nä tyt­tö­nä. Nur­mek­sen mies­kuo­ro oli va­lin­nut esi­tet­tä­väk­si lau­lut Sa­be­li­ne ja Myrs­kyn jäl­keen. Vii­mei­se­nä mut­tei vä­häi­sem­pä­nä la­val­le nou­si Syke, joka lau­loin tun­nel­mal­li­set lau­lut Kai lau­laa saan ja Kak­si puu­ta sekä si­ker­män 1970-lu­vun klas­si­kois­ta.

Kon­ser­tin lo­pus­sa Mark­ku Könt­tä kut­sui kaik­ki kuo­rot la­val­le. Il­lan vii­mei­nen lau­lu oli Juk­ka Kuop­pa­mä­en ra­kas­tet­tu klas­sik­ko Si­ni­nen ja val­koi­nen.

Lo­puk­si Tii­na ja Mark­ku Könt­tä kiit­ti­vät vuo­laas­ti Juu­ke­lin lau­la­jia ja vie­rai­le­via kuo­ro­ja.

Mark­ku Könt­tä muis­tut­ti, et­tä kuo­ro­lau­lu soi Poh­jois-Kar­ja­las­sa jat­kos­sa­kin.

– Kuo­roin vie­rais­sa ei jää vii­mei­sek­si, mut­ta en vie­lä tie­dä, mis­sä paik­ka­kun­nal­la seu­raa­van ker­ran, hän sa­noi tu­le­vas­ta vih­ja­ten.

An­ni Ke­rä­nen