Itä-Suomen yliopistossa tehty selvitys osoittaa, että suunniteltu Itärata edistäisi positiivisesti itäisen Suomen aluekehitystä. Tulosten perusteella raideyhteyksien kehittämisestä hyötyisivät radan varren ympäristön lisäksi laajemmin myös muut alueet ja yhteiskunta. Itäradan hyödyt keskittyvät vahvasti Kaakkois-Suomeen ja pääkaupunkiseudun suuntaan, mutta sen toteutumisen myönteinen kehitys näkyisi myös esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

 

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvitti Itärata oy:n tilauksesta, mitä raideliikenteen merkittävästi lyhyempi matka-aika pääkaupunkiseudulle merkitsisi itäisen Suomen liikennevirtoihin ja sosioekonomiseen kehitykseen.

– Suunniteltu raideyhteys tukisi näin myönteisesti väestö- ja työpaikkakehitystä sekä muuta sosioekonomista kehitystä vaikutusalueellaan, professori Teemu Makkonen Itä-Suomen-yliopistosta kertoo.

Erilaisten selvityksessä hyödynnettyjen tilastollisten mallien mukaan Itäradan hyödyt vaikutusalueen väestökehitykseen olisivat noin 7 900–15 950 asukasta ja työpaikkoihin noin 3 350–18 150 työpaikkaa. Makkonen painottaa, että tulokset sisältävät epävarmuuksia, eivätkä ne ole täsmällisiä ennusteita tai vertailukelpoisia hyöty-kustannusanalyysien kanssa. Selvityksessä tehdyt laskennat perustuivat menneeseen ja ennakoituun kehitykseen, eikä niissä huomioitu muita tekijöitä kuin saavutettavuus.