Pielisjärven seutu on aina kuulunut ja tulee kuulumaan Jussi Makkosen elämään, asuipa tai kiertelipä hän missä päin maailmaa tahansa. Nurmeksessa asuva, nyt 44-vuotias Makkonen on tehnyt klassista musiikkia tunnetuksi niin Pielisen Karjalassa kuin laajemminkin Suomessa, kansainvälisiä kiertueita unohtamatta.Pielisjärven seutu on aina kuulunut ja tulee kuulumaan Jussi Makkosen elämään, asuipa tai kiertelipä hän missä päin maailmaa tahansa. Nurmeksessa asuva, nyt 44-vuotias Makkonen on tehnyt klassista musiikkia tunnetuksi niin Pielisen Karjalassa kuin laajemminkin Suomessa, kansainvälisiä kiertueita unohtamatta.

Jussi Makkonen asuu kulttuurikodiksi tituleeraamassaan

omakotitalossa järvimaisemassa, missä on järjestetty konsertteja keväästä 2019

lukien. Kun säännöllinen konserttitoiminta seuraavana syksynä alkoi, se

keskeytyi vain koronan takia.

Sittemmin konsertteja on alettu striimaamaan niin, että

niistä pääsevät osallisiksi myös ovien ulkopuolelle jäävät. Kulttuurikodin

konserttistriimauksia katsotaan Suomen lisäksi erityisesti myös Yhdysvalloissa.

 

Viimeisin kotikonsertti Makkosella oli eilen Ystävänpäivänä.

 

Makkosen koululaiskonsertit kuuluvat hänen näkyvimpiin

aikaansaannoksiinsa. Ensimmäiset koululaisille suunnatut konsertit hän piti

vuonna 2007.

 

– Olen pyrkinyt rakentamaan konsertit niin, että niihin

tulisi uuttakin yleisöä, esimerkiksi juuri lapsia ja kouluikäisiä nuoria, hän

virkkaa.

 

Makkonen kertoo huomanneensa myös nuorten taiteen nälän, ja

myös näiden ohuen tiedollisen yhteyden Suomen taidehistoriaan.

 

– Kysymyshän on meidän juuristamme, Kalevalasta ja siitä,

mitä suomalaisuus on.

 

Sibeliuksen juhlavuonna 2015 Makkonen soitti kaikkiaan 485

koulukonserttia. Koululais- ja muita konsertteja hän pitää muuten keskimäärin

vajaat sata vuodessa.

 

Keskeinen soittokumppani

 

Makkonen esiintyy useimmissa tapauksissa pianisti Nazig

Azezianin kanssa. He ovat myös vuonna 2015 aloittaneen Monola-seura ry:n

perustajajäseniä. Seura on kunnostanut Monolanniemessä sijaitsevan Jean ja Aino

Sibeliuksen häämatka-aitan kulttuuri- ja matkailukohteeksi.

 

Makkonen ja Azezian myös tuottavat vuonna 2017 alkanutta,

vuosittain järjestettävää Monola-juhlaviikkoa.

 

Jussi Makkonen syntyi Lieksassa 22.3.1979. Muusikon urasta

merkkejä oli jo varhain, kun hän meni 4-vuotiaana Pohjois-Karjalan

musiikkiopiston muskariin.

 

– Aloitin 5-vuotiaana pianonsoiton ja siirryin 6-vuotiaana

rumpuihin. Mutta kun sain 7-vuotiaana käsiini sellon, se istui heti, muistelee

Makkonen.

 

Vakavia merkkejä alan- ja uranvalinnasta oli, kun Makkonen

13-vuotiaana pääsi Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Siinä vaiheessa

hänellä oli takana pari vuotta intensiivistä sellonsoiton harjoittelua.

 

– Yläkouluaika menikin Sibelius-Akatemian

nuorisokoulutuksessa. Yliopisto-opiskelijaksi akatemiaan pääsin poikkeusluvalla

17-vuotiaana.

 

Samoihin aikoihin Makkonen valittiin Suomen edustajaksi

Lissaboniin Eurovision Nuorten solistien kilpailuun. Varsinaista menestystä ei

tullut, näkyvyyttä siitäkin edestä. Näkyvyys loi myös kontakteja uralla

etenemisen kannalta.

 

Vaikuttavimpia hetkiä

 

Makkonen pääsi 17-vuotiaana esiintymään EU:n

nuoriso-orkesterissa Suomessa järjestettyjen koesoittojen jälkeen. Hänet

valittiin jäseneksi kansainväliseen Gustav Mahler -nuoriso-orkesteriin, joita

johtivat monet kuuluisat kapellimestarit, Sir Colin Davis muiden muassa.

 

– Olihan se melkoinen juttu 17-vuotiaalle lieksalaispojalle,

soittaa kansainvälisen tason huippuorkestereissa. Esiintymisiä oli muun muassa

Lontoon Royal Albert Hallissa ja vanhassa kuninkaanlinnassa Varsovassa,

Makkonen kertoo.

 

Kaikesta huolimatta orkesterisoitto ei tuntunut omimmalta

alueelta.

 

– Sain kuitenkin tärkeää kokemusta ja näkemykseni

kansainvälisistä ympyröistä syveni havaittuani, miten siellä toimitaan.

 

Jussi Makkonen on nykyisin myös jäsenenä Valtion

musiikkitoimikunnassa, jossa hän voi vaikuttaa esimerkiksi kohde- ja

taiteilija-apurahojen myöntämispäätöksissä.

 

 

Jussi Makkosen suvusta soittajia löytyy muitakin.

Sisaruksista Savonlinnassa asuva Matti Makkonen soittaa niin ikään

selloa ja vaasalaiset Liisa Makkonen viulua ja Nana Raitaluoto

alttoviulua Vaasan kaupunginorkesterissa. Kuopiolainen Maija Kukila on

myös viulisti ja musiikinopettaja. Antti Makkonen soittaa kontrabassoa,

mutta harrastusluonteisesti. Hän työskentelee terveydenhoitoalalla Kuopiossa.

 

Leena Makkonen asuu Lontoossa, soittimina piano ja

kantele.

 

Jokainen sisaruksista on löytänyt oman soittimensa. Jussi

Makkonen painottaakin, miten tärkeässä roolissa taidekasvatuksessa oikeanlaiset

opettajat ovat, juuri itselleen sopivammalta tuntuvasta soittimesta

puhumattakaan.

 

– Olen saanut elämäni aikana soittaa todella laadukkaita

selloja, erityisen mieleen jääneenä Sibelius-Akatemian omistama, 1800-luvulta

peräisin oleva Forster-arvosello, jossa on todella mahtava sointi. Sain soittaa

sillä muutaman vuoden 1990-luvulla.

 

Nykyisin Makkosella on oma, 1700-luvulta peräisin oleva

Henry Jay -sello, jonka hän sai vuonna 2012.

 

Omiksi esikuvikseen Makkonen mainitsee englantilaisen,

42-vuotiaana kuolleen sellistin Jacqueline du Prén sekä viime vuonna 80 vuotta

täyttäneen sellistin Arto Noraksen.

 

+++

 

Koronakevät 2020 tyrehdytti kansainvälisen konsertti- ja

kiertuetoiminnan. Makkonen onnistui kuitenkin saamaan sellonsoiton lehtorin

viran Joensuun konservatoriosta, joka on ainoa laatuaan Itä-Suomessa.