Kaavilla asuva Heikki Tirkkonen piipahti mökkimatkallaan toimituksessa kantamassa huolta hirvenvasoista kasvavan ahmakannan saaliina. Hän oli nähnyt edellisenä päivänä Romppalan ja Ahvenisen välillä tiellä, kuinka pieni pupu oli kiirehtinyt tien yli ahma perässään.

Toissa talvella hän oli nähnyt ahman jäljet Martonvaarassa, ja epäili, että kasvava ahmakanta tulee rokottamaan jatkossa myös hirvenvasoja. Hän oli myös löytänyt joskus Lieksasta jäännökset hirven vasasta, jonka arvioi jääneen ahman saaliiksi.

Erikoistukija Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että tutkimustietoa ei juurikaan ole, mutta uskoo, että hirven vasa ei ole yleistä ahman ravintoa.

– Metsäpeuran vasa voi olla, mutta ymmärtääkseni hirvilehmä pystyy kyllä suojaamaan vasan.

Ahma hyödyntää haaskoja, ja on saalistajana muihin suurpetoihin verrattuna kömpelö. Kojolan mukaan ahman kesäajan ravinnosta ei ole juurikaan tutkimustietoa, ja sitä tarvittaisiin. Talviajalta tietoa on, ja silloin hirvellä on iso merkitys ahmalle.

– Hirvi on tärkeää ravintoa ahmoille kevättalvella, mutta hakevat sitä haaskoilta. Eivät itse tapa.

– Hyödyntävät myös, mitä hirvenmetsästäjiltä on jäänyt metsään. Niillä on ahmalle syksyllä paikoin isokin merkitys.

Äskettäin jäi pienehkö ahma auton alle Halolanpäässä, ja keväällä teräkunnossa oleva ahma pomppasi tielle Koveronsaaressa. Ahmakanta onkin Kojolan mukaan kasvussa, mutta kantaa ei ole seurattu systemaattisesti poronhoitoalueen ulkopuolella.

Pentue- ja pesähavaintoja tulee silloin tällöin, mutta kattavuus ei ole kovin hyvä.

– Ilman muuta saisi tulla havaintoja enemmänkin, ja etenkin, jos on kyse pentueista ja pennuista.

– Riistakameroista on saatu aika paljon uuttakin tietoa. Yksittäiset ahmat voivat vaellella aina eteläistä Suomea myöten.