Etenkin metsästyskoirat ovat vaarassa saada Hirviekinokokki – taudin, jota esiintyy susissa ja hirvissä Pohjois-Karjalassakin. Ihmisten tartunnat ovat onneksi harvinaisia. 2000-luvulla tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu vuosittain 0–4 todettua tapausta. Kotimaassa saatuja tartuntoja näistä on vain yksi, joka todettiin tänä vuonna Itä-Suomessa.

Juuan Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Harri Huttunen muistuttaa, että metsästäjien kannattaa olla varovainen, ettei koirien kautta ihmisiin tarttuva tauti leviäisi koiriin.

Ekinokokkiloisen leviämistä voi estää antamalla metsästyskoirille loislääkityksen ennen hirvenmetsästyskautta ja sen jälkeen. Lääkityksen tarkoituksena on, että koira ei vie loista metsään eikä tuo sitä mukanaan. Heisimatoihin tehoavia koirien loislääkkeitä saa apteekeista ilman lääkemääräystä.

Koirille ei myöskään pidä syöttää raakaa hirvieläinten keuhkoa tai maksaa. Jos sisäelimiä halutaan antaa koiralle, ne tulee kypsentää hyvin. Hirvien teurasjätteet (erityisesti keuhkot), tulee hävittää niin, etteivät koirat tai luonnoneläimet pääse niitä syömään.

Hirviekinokokki-heisimato on hankala todeta, koska se ei yleensä vaivaa koiraa.

Munat voivat tarttua ihmiseen, kun ne joutuvat koiran turkkiin tai koiran ulosteissa ympäristöön. Tartunta tapahtuu suun kautta esimerkiksi käsien välityksellä. Tartunnan saaneelle ihmiselle muodostuu nesteentäyteisiä toukkarakkuloita sisäelimiin, yleensä keuhkoihin. Rakkula saattaa kasvaa vuosien ajan ja voi olla lopulta tilavuudeltaan useita litroja.

Susi on loisen pääisäntä ja hirvieläimet väli-isäntiä. Susi saa loistartunnan syödessään väli-isännän elimissä olevan toukkarakkulan. Toukista muodostuu suden suoleen pienikokoisia heisimatoja. Ne tuottavat munia, jotka leviävät ulosteiden mukana ympäristöön. Väli-isäntäeläin saa loistartunnan niellessään munia ravintokasvien tai veden mukana.