Rapu on erittäin tärkeä pohjaeläin vesistöissä jopa jalokalojen lisääntymisen ja pärjäämisen näkökulmasta. Rapu on massaltaan suurin pohjaeläin, ja se syö pienelukoiden lisäksi veden pohjaan vajonnutta kasvimassaa.

– Rapu pitää samalla vesistöä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vesistössä josta rapukanta puuttuu kokonaan, rapututkija Japo Jussila sanoo.

Pohjamössön muuttuminen rapumassaksi parantaa myös veden happitasetta, mikä on hyvä asia muun muassa jalokalojen kannalta. Jussila muistuttaa, että rapu on myös saaliseläin kaloille.

– Esimerkiksi ahvenelle se on merkittävä osa ravintoa.

Paljonko rapuja voi sitten olla vesistössä? Japo Jussila laskee "hattulogiikalla", että tuottoisassa rapukannassa kymmensenttisiä rapuja on noin neljä neliömetrillä ja kymmenkertainen määrä pienempiä rapuja.