Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kirkko oli päättänyt kevätpäiväntasauksen olevan aina 21.3. Todellisuudessa kevätpäiväntasaus voi olla myös 20.3., kuten se on Suomessa ollutkin vuodesta 2016.

Vuonna 2019 tutussa pääsiäisen laskentatavassa sääntö tekee poikkeuksen. Tänä vuonna kevätpäiväntasaus oli 20.3. ja täysikuu 21.3., mutta pääsiäistä ei vietettykään seuraavana sunnuntaina 24.3. vaan vasta lähes kuukautta myöhemmin eli sunnuntaina 21.4.

– Kun kirkko päätti pääsiäisen ajankohdasta ja sitoi sen paikan kevätpäiväntasaukseen ja täysikuuhun, sillä oli myös ongelma. Silloinen tähtitieteen tietämys oli heikompaa kuin nykyinen eikä täydenkuun hetkelle pystytty laskemaan tarkkaa ajankohtaa. Nykyisin tiedetään, että kuun rata on soikea, jolloin kuunvaiheiden väli vaihtelee. Esimerkiksi vuonna 2019 lyhin aika kahden kuunvaiheen välillä on 6 päivää 14 tuntia 59 minuuttia ja pisimmillään 8 päivää 5 tuntia 18 minuuttia, kertoo erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.

Yleissääntö on, että pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.