Juuka-seuran vuoden ensimmäisessä kotiseutuillassa tunnelma oli kuin ennen vanhaan, kun kylässä oli vain yksi ainoa radio, jota kaikki kokoontuivat piirissä hipihiljaa kuuntelemaan.
Tällä kertaa Ellinkulmassa ei suositeltu yleisölle eturiviä paremman näkemisen vuoksi, vaan paremman kuulemisen vuoksi.
Ellinkulmassa tupa oli täysi, sohvia ja takarivin keinutuoleja myöten, kun Juuka-seuran varapuheenjohtaja Kaija Mattila kuuntelutti digitoituja, aitoja perinnehaastatteluja.
Illan 1960–70-luvun nauhoissa kuultiin muun muassa poikien kepposista matkalla Pyötikön luostariin ja kalastuksesta Pielisellä.
Nauhoilla haastateltiin vanhoja ihmisiä, jotka olivat syntyneet 1800-luvun puolella, joten nauhoilla kuljettiin melkoinen aikamatka halki vuosisadan.
Kupattua terveyttä
Kuppari Hilja Lehikoisen (syntynyt 1895) haastattelu Kuhnustasta vuodelta 1970 oli illan hitti.
Lehikoisen haasto kirvoitti yleisöltä kommentteja ja vilkasta keskustelua. Jotkut muistelivat omia kuppauskokemuksiaan ja suosittelivat kokeilemaan kuppausta.
Kuppauksen uskottiin auttavan lukuisiin sairauksiin
Rankkaa elämää oli eletty ja rankat oli hoitokeinotkin.
Kuppari oli arvostettu ammattilainen, jota asiakkaat tulivat hakemaan kaukaakin hevosella.
Lehikoisella oli paljon vakioasiakkaita. Kuppaus auttoi Lehikoisen mukaan verenpainetautiin, hartioitten pakotukseen, erilaisiin kipuihin, särkyihin, kuten hammassärkyyn. Viimeksi mainitussa kuppaussarvet asetettiin leukapieliin.
Lehikoinen kertoi vanhalla haastattelunauhalla, kuinka saunassa kupattiin siksi, että kun nahka on lämmin, veri lähtee hyvin valumaan.
Kokeneen, vuosikymmeniä kupanneen kupparin ennätys oli kahdessa päivässä 18 kupattavaa asiakasta.
Erään vakioasiakkaan selässä saattoi olla peräti 40 kuppaussarvea yhtä aikaa asiakkaan pyynnöstä.
Poikkeuksellista myös valtakunnallisesti
Ääninauhat eivät säily, jos niistä ei huolehdita. Kotiseututyön pitkän ajan aktiivi ja Juuka-seuran nykyinen varapuheenjohtaja Kaija Mattila on digitoinut ja litteroinut vanhoja nauhoituksia. Litterointi tarkoittaa puheen muuttamista tekstimuotoon.
Mattila on käyttänyt apunaan tekoälylitterointia. Tekoäly on jo niin kehittynyt, että se ymmärtää 90-prosenttisesti puheessa olevia murresanoja ja osaa muuttaa ne tekstiksi.
Pohjois-Karjalan museon amanuenssi Terhi Rautiainen sanoi, että Juuka-seuran tallennustyö on poikkeuksellista, huomionarvoista Pohjois-Karjalassa ja myös valtakunnallisesti.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun äänitteitä kuunnellaan, tallennustapa on vain erilainen. Kaija Mattilan digitoinnista, muistitikuista ja tekoälylitteroinnista on pitkä matka ajassa kauas taakse 60-luvun nauhureihin, josta kaikki alkoi.
Alun perin haastattelijat nauhoittivat perinnehaastot kelanauhurin keloille, josta ne siirrettiin aikanaan c-kaseteille. 2000-luvun alussa c-kasetilla olleet nauhoitteet tallennettiin CD-rompuille ja ajateltiin, että nyt ne säilyvät pitkälle tulevaisuuteen. Se oli sen aikaista tietoa.
–Eihän romput kauaa kestänyt. Juuka-seura sai Museovirastolta avustusta nauhoitusten digitointiin MP3-tiedostoiksi ja Kansallisarkiston suosittelemaan WAV-muotoon, sekä litterointiin ja tallentamiseen Kokko-ohjelmaan, kertoi Rautiainen.
Juuka-seuran digitoidut perinnehaastattelut tallennetaan Pohjois-Karjalan Maakuntamuseon Kokko-ohjelmaan, joka ei ole pelkästään tutkijoiden käytössä. Kaikista nauhoista on kaksi varmuuskopiota.
Seuraava projekti on muuttaa VHS-kasetteja sopivampaan ja säilyvämpään muotoon.
Evakkoilta tulossa
Juuka-seuran puheenjohtaja Eija Meriläinen kertoi, että toinen kotiseutuilta on tulossa kuukauden päästä ja teemana on yhteislaulu. Kolmas kotiseutuilta on 20.4. evakkoilta, evakkojen liputuspäivänä.
Viime vuonna 2025 oli ensimmäinen evakkojen liputuspäivä. Vaikka liputuspäivä ei ole virallinen kalenteriin merkitty, valtioneuvosto ja sisäministeriö suosittavat yleistä liputusta kyseisenä päivänä.