Kun muutin viime syksynä Juukaan, minua ihmetytti jatkuva Hornettien jyly taivaalla. Ajan myötä totuin ääniin, ja ajattelin, että omia ovat. Kun Ilmavoimat harjoittelevat, olemme turvassa.
Toissa viikolla alkoi tapahtua.
Suomeen putosi kolme ukrainalaista droonia, joiden kohteena alun perin oli ollut Venäjä. Ukraina oli lähettänyt Venäjän öljysatamien kimppuun 2300 droonia, joista kolme eksyi, mahdollisesti jopa räjähdelastissa, Kaakkois-Suomeen.
En reagoinut, kun droonit, lentävässä 50 kilon räjähdelastissa, putosivat ”kauaksi” Luumäelle ja Kouvolaan, mutta kun drooni löytyi Parikkalan Uukuniemeltä, 70 kilometrin päästä toisesta kotipihastani Savonlinnasta, aloin miettiä.
Ilmavoimat oli seurannut Kouvolan pudonnutta droonia, mutta eivät olleet ampuneet sitä alas, koska ”emme voineet ampua sitä asutulla alueella.”
Miksi?
Ilmavoimilla oli onnea, kun mitään vakavaa ei tapahtunut.
Ilmavoimien tiedotus ontui ja haparoi. Ilmavoimat eivät kertoneet paikallisille viranomaisille heti tapahtuneesta.
”Me hävitimme välillä toisen droonin näköyhteyden(!). Kaikki tapahtui niin nopeasti.” ”Ilmavoimilla on rauhan ja kriisin aikana alas ampumiseen erilaiset säännöt.”
Parikkalan vt. kunnanjohtaja Harri Anttila sai kuulla droonista Ilta-Sanomien toimittajalta, ei viranomaisilta. (IS 1.4.26)
Parikkalainen mediakasvo Jani Halme ihmetteli puolestaan, että onhan se nyt kumma, että Oravalan Marttojen whatsappista Kouvolassa saa enemmän tietoa asiasta kuin viranomaisilta.
Televisiosta tulee koko Suomelle hätätiedote kesken televisio-ohjelman Takahikiällä liikkuvasta vaarallisesta karhusta, mutta yhdestäkään kolmesta droonista ei varoitettu paikallisia ihmisiä. Ei radiossa, eikä televisiossa saati 112-sovelluksessa.
Virossa ja muualla Euroopassa ihmisten kännyköihin voidaan lähettää varoituksia drooneista, mutta ei vieläkään Suomessa, digiasioiden edelläkävijämaassa.
Puolustusvoimien pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatinkenraali Aki Heikkinen, jolla on itsellä hävittäjälentäjätausta, sanoi A-studiossa, että kun virolaisille ilmoitetaan drooniuhasta, heidän hälytyskeskuksensa tukkeutuu puheluista.
Entäs sitten? Mieluummin liikaa tiedotusta kuin liian vähän tai ei tiedotusta ollenkaan. Jos ei ole viestintää ja tiedotusta, huhut ja villit arvailut täyttävät uutistyhjiön.
Nyt älypuhelimien 112-sovellukseen ollaan rakentamassa pikapikaa varoitusjärjestelmää, joka varoittaisi drooniuhasta tai ilmahyökkäysuhasta.
Se kuulostaa hyvältä. Seuraavaksi Ilmavoimat ja Puolustusvoimat voisivat kertoa, mitä silloin pitää tehdä, kun saa kännykkäänsä drooniuhkaviestin.
Luotan edelleen viranomaisiin ja Ilmavoimiin. Kritiikkini ei kohdistu viranomaisiin, vaan heidän tapaansa tiedottaa asiasta.
Suomi on oppiva organismi. Tämä ei ollut vielä tositilanne. Suomeen ei hyökätty, droonit lentelivät Suomeen vahingossa reitiltään eksyneinä.
Tästäkin opittiin ja jos tositilanne tulisi, Suomi on jälleen asteen verran valmiimpana kuin aikaisemmin.
Minna-Liisa Riestola
Instagram: minnisriestola