Maa­nan­tai­na 20. huh­ti­kuu­ta vie­te­tään kan­sal­lis­ta evak­ko­jen päi­vää, päi­vää on syy­tä muis­taa myös Juu­as­sa. Juu­kaan aset­tui ar­vi­ol­ta tu­hat siir­to­lais­ta Kar­ja­lan me­ne­te­tyil­tä alu­eil­ta, enim­mäk­seen muut­to­mat­kaan pa­ko­te­tut tu­li­vat Suo­jär­vel­tä, Suis­ta­mol­ta ja Sal­mis­ta.

Hei­dän jou­kos­saan oli­vat nyt 81-vuo­ti­aan Rei­no Leh­to­ran­nan van­hem­mat Tai­na ja Heik­ki Leh­to­ran­ta. Rei­no oli sil­loin vas­ta pa­ri­vuo­ti­as. Per­he oli jou­tu­nut läh­te­mään evak­koon Suo­jär­ven Hyr­sy­län­mut­kan Hyr­sy­läs­tä, kun Rei­no oli ol­lut vas­ta kuu­kau­den van­ha vau­va. Per­heen evak­ko­mat­ka oli al­ka­nut vuon­na 1944.

Ke­vääl­lä 2026 Rei­no Leh­to­ran­ta esit­te­lee He­li­nä Kont­ti­sen toi­mit­ta­maa ko­ti­seu­tu­kir­jaa Hyr­zy­län kum­bu­zil – Hyr­sy­län kylä itä­ra­jan mut­kas­sa.

Leh­to­ran­nan isä-Heik­ki luon­nos­te­li ai­koi­naan kä­sin pa­pe­ril­le Hyr­sy­län ky­län ta­lot ja nii­den ni­met. Piir­ros on nyt te­ok­sen kan­nes­sa.

Rei­no Leh­to­ran­ta muis­te­lee asi­oi­ta, jois­ta edes­men­neet van­hem­mat ovat ker­to­neet. Hän on lu­ke­nut myös Ari Haa­si­on ja Erk­ki Hu­ja­sen te­os­ta Ta­sa­val­lan pant­ti­van­git (Suo-seu­ra), joka ker­too Hyr­sy­län­mut­kan sota-ajan ta­ri­naa.

En­sim­mäi­nen paik­ka, jo­hon Leh­to­ran­nan per­he evak­ko­tai­pa­leen­sa alus­sa vie­tiin, oli Soi­ni, Poh­jan­maal­la. Soi­nis­sa per­he viet­ti so­taa pa­os­sa pari vuot­ta. Siel­lä he koh­ta­si­vat kie­li­vai­keuk­sia, poh­ja­lai­set ei­vät mil­lään tun­tu­neet ym­mär­tä­vän kar­ja­lan kiel­tä pa­gi­se­via.

Myös per­heen ai­kuis­ten ni­met muut­tui­vat mat­kal­la. Tai­na Leh­to­ran­ta oli alun pe­rin ni­mel­tään Tat­ja­na ja Heik­ki-isä oli Fe­o­dor.

Soi­nis­ta per­he pää­tyi ai­ka­naan Juu­kaan. La­rin­saa­res­sa oli­vat kah­des­sa pai­kas­sa ja Pol­ve­las­sa yh­des­sä, en­nen kuin lo­pul­li­nen ko­ti­paik­ka osoi­tet­tiin Vuok­koon. Vuo­kon ko­dis­ta tuli Rei­non ja myö­hem­min syn­ty­nei­den si­sa­rus­ten, Han­nun, Ai­lan ja Tar­jan lap­suu­den­ko­ti.

Suomi ei eva­kuo­i­nut Hyr­sy­län­mut­kaa

Isän ja äi­din ei­vät lap­set kuul­leet kos­kaan va­lit­ta­van, vaik­ka ei hei­dän elä­män­sä ol­lut ol­lut help­poa en­nen evak­ko­ai­kaa­kaan.

Tal­vi­so­dan syt­ty­es­sä 30.11.1939 jäi Hyr­sy­läs­tä ja muis­ta Suo­jär­ven pi­tä­jän ky­lis­tä si­vii­li­vä­es­töä neu­vos­to­jouk­ko­jen saar­ta­mak­si ja van­gik­si. Suo­mi ei eva­kuo­i­nut Hyr­sy­län­mut­kaa ja noin 1700 si­vii­liä van­git­tiin, hei­tä vie­tiin muun mu­as­sa In­ter­po­sol­kan kes­ki­tys­lei­ril­le.

Van­git­tu­jen jou­kos­sa oli myös Rei­no Leh­to­ran­nan äi­ti, sil­loin ni­mel­lä Tat­ja­na Koi­vu­sel­kä. Koi­vu­sel­kä jou­tui In­ter­po­sol­kaan vuon­na 1940, ikää hä­nel­lä oli tuol­loin 20 vuot­ta.

– Sil­loin oli ol­lut 30 as­tet­ta pak­kas­ta ja siir­to ta­pah­tui kuor­ma-au­to­jen la­val­la, Leh­to­ran­ta muis­te­lee äi­tin­sä ker­to­maa.

Van­ki­lei­ril­lä oli koko ajan näl­kä.

– Äi­ti ker­toi, et­tä oli vain lei­pää, ja vaik­ka se oli hy­vää, se ei riit­tä­nyt. Tee­tä kei­tet­tiin luon­non var­vuis­ta.

Pie­niä lap­sia ja van­huk­sia kuo­li lei­ril­lä ali­ra­vit­se­muk­seen ja sen ai­heut­ta­miin tau­tei­hin, esi­mer­kik­si ke­ri­puk­kiin. Mus­ta­val­koi­sis­sa va­lo­ku­vis­sa on pie­niä taa­pe­roi­ta vat­sa pul­lot­ta­en. Me olem­me tot­tu­neet nä­ke­mään vas­taa­via ku­via lap­sis­ta Af­ri­kan nä­län­hä­däs­tä ker­rot­ta­es­sa mut­ta näl­kä oli tot­ta myös suo­ma­lais­ten sota-ajas­sa.

Äi­ti Tai­na/Tat­ja­na Koi­vu­sel­kä jou­tui mui­den nais­ten kans­sa te­ke­mään ras­kai­ta met­sä­töi­tä, muun mu­as­sa uit­ta­maan tuk­ke­ja ke­vääl­lä.

– Hä­nen Mai­ja-sis­kon­sa sai­ras­tui ja hä­nen pe­lät­tiin kuo­le­van. Äi­ti poi­mi hä­nel­le kar­pa­loi­ta suol­ta, muu­ta lää­ket­tä ei ol­lut ja sis­ko pa­ra­ni, Leh­to­ran­ta ker­too.

Si­sa­rus­kat­raas­ta veli Se­ve­ri Koi­vu­sel­kä sai erääl­tä mum­mol­ta 11 pe­ru­naa kym­men­hen­ki­sel­le per­heel­le, jo­kai­sel­le yk­si pe­ru­na ja Se­ve­ril­le kak­si.

– Mikä juh­la­päi­vä.

Isä oli mukana Suvi­lah­den sytyt­tä­mi­sessä

Kun äi­ti-Tai­na sin­nit­te­li In­ter­po­sol­kas­sa, Rei­no Leh­to­ran­nan isä-Heik­ki/Fe­o­dor oli rin­ta­mal­la. Heik­ki Leh­to­ran­ta il­moit­tau­tui 19-vuo­ti­aa­na va­paa­eh­toi­sek­si ja oli edel­leen vas­ta 19-vuo­ti­as, kun tal­vi­so­ta syt­tyi.

– Hän oli mu­ka­na, kun suo­ma­lai­set sy­tyt­ti­vät suo­ma­lai­sen ky­län, Suo­jär­ven Su­vi­lah­den tu­leen, se oli pol­te­tun maan tak­tiik­kaa.

Su­vi­lah­den polt­ta­mi­sen jäl­keen mies­ten mat­ka jat­kui Kol­laal­le.

– Isä­ni oli so­das­sa vii­si vuot­ta, Leh­to­ran­ta ker­too.

Kotiin, uuteen kotiin

Vuon­na 1940 In­ter­po­sol­kan lei­ri­läi­set pää­si­vät lo­pul­ta Suo­meen. Hei­tä oli sil­loin Ta­sa­val­lan pant­ti­van­git-te­ok­sen mu­kaan jäl­jel­lä 1267 ih­mis­tä. Van­ki­lei­ril­tä pe­las­te­tut oli­vat ka­ran­tee­ni­lei­ril­lä Hel­sin­gin Vii­kis­sä kah­des­ta kuu­teen viik­koa ki­vää­ri­mies­ten vah­ties­sa. Syy oli tau­tien le­vi­ä­mi­sen pel­ko ja van­geil­le teh­dyt kuu­lus­te­lut.

– Pe­lät­tiin, et­tä hei­dän jou­kos­saan oli­si ol­lut va­koo­jia.

In­ter­po­sol­kan lei­ril­lä oli kuol­lut 65 suo­ma­lais­ta, pa­luu­mat­kal­la hei­tä kuo­li vie­lä kah­dek­san, ka­ran­tee­ni­lei­ril­lä 17. Neu­vos­to­liit­toon jäi 52 lei­ril­lä ol­lut­ta.

Rei­no Leh­to­ran­ta syn­tyi Hyr­sy­läs­sä, luo­vu­te­tun Suo­jär­ven maa­kun­nan alu­eel­la vuon­na 1944, jat­ko­so­dan ai­ka­na, kun per­he pa­la­si en­sim­mäi­sen ker­ran eva­kos­ta.

– Äi­ti ja isä oli­vat men­neet nai­mi­siin 1943. He us­koi­vat tu­le­vai­suu­teen.

Min­na-Lii­sa Ries­to­la

In­fo­laa­tik­ko

Toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na Suo­mes­sa eva­kuo­i­tiin ja asu­tet­tiin uu­del­leen noin 420 000–440 000 ih­mis­tä. Se vas­ta­si noin 12 pro­sent­tia Suo­men sil­loi­ses­ta vä­ki­lu­vus­ta.

Eva­kois­ta suu­rin osa oli kar­ja­lai­sia, jot­ka me­net­ti­vät ko­ti­seu­tun­sa ja jou­tui­vat jät­tä­mään maa­o­mai­suu­ten­sa luo­vu­te­tuil­le alu­eil­le: Kar­ja­lan­kan­nas, Laa­to­kan Kar­ja­la ja Raja-Kar­ja­la luo­vu­tet­tiin Neu­vos­to­lii­tol­le.

Eva­kot asu­tet­tiin ym­pä­ri Suo­mea ja hei­dän jäl­ke­läi­si­ään on Suo­mes­sa ar­vi­ol­ta 1,5 mil­joo­naa.

Kar­ja­lan Liit­to ker­toi vuon­na 2024, et­tä vuo­des­ta 2025 al­ka­en vie­te­tään evak­ko­jen li­pu­tus­päi­vää 20.huh­ti­kuu­ta. Ky­sei­nen päi­vä on Kar­ja­lan Lii­ton pe­rus­ta­mis­päi­vä.

Juu­ka-seu­ran Evak­koil­ta Seu­ran­ta­lol­la jär­jes­te­tään vi­ral­li­se­na evak­ko­jen päi­vä­nä, maa­nan­tai­na 20. huh­ti­kuu­ta 2026.