Ja­pa­ni­lai­nen vii­saus sa­noo:" Jos ai­ot tul­la mes­ta­rik­si, pää­tä mitä ha­lu­at teh­dä, älä­kä lo­pe­ta sitä."

Juu­ka­lai­nen Ilk­ka Äm­mä­lä on van­han vii­sau­den il­men­ty­mä. Viik­ko sit­ten Äm­mä­lä va­lit­tiin Vuo­den ka­ra­te­kak­si. Kun­ni­a­no­soi­tuk­sen myön­si Suo­men Wado-ryu ka­ra­te­liit­to ry:n hal­li­tus.

– Kii­täm­me Äm­mä­lää mer­kit­tä­väs­tä pa­nok­ses­ta ja omis­tau­tu­mi­ses­ta Wado-ryu ka­ra­ten hy­väk­si. Hän on 2. dan -vyö­ar­von omaa­va, pit­kän lin­jan yh­dis­tys­toi­mi­ja ja taus­ta­vai­kut­ta­ja. Hän toi­mii Juu­an seu­ran ve­tä­jä­nä sekä on ak­tii­vi­nen ka­ra­ten har­ras­ta­ja ja lei­rei­li­jä, pal­kit­se­mis­pe­rus­teis­sa sa­no­taan.

Ilk­ka Äm­mä­lä on har­ras­ta­nut ka­ra­tea 29 vuot­ta. Vuo­siin kuu­luu kol­mea eri tyy­li­suun­taa, her­mo­pis­te­kamp­pai­lua ja näi­den li­säk­si ko­bu­doa eli suo­mek­si van­ho­ja ase­tek­nii­koi­ta.

Hän on har­joi­tel­lut sään­nöl­li­ses­ti vuo­des­ta 1997, mut­ta kaik­ki al­koi oi­ke­as­taan jo vuon­na 1988.

Koulussa piti yrittää pärjätä

Nyt 50-vuo­ti­as Ilk­ka Äm­mä­lä aloit­ti ka­ra­ten 13-vuo­ti­aa­na Ke­mi­jär­vel­lä. Bu­do­la­jit oli­vat sii­hen ai­kaan pin­nal­la, esi­mer­kik­si Ke­mi­jär­ven ka­ra­ten pe­rus­kurs­sil­la oli pe­rä­ti 40 osal­lis­tu­jaa.

Äm­mä­lä epäi­lee, et­tä syy­nä oli­vat nii­hin ai­koi­hin tul­leet Ka­ra­te Kid -elo­ku­vat.

– Ala-as­teel­la oli sii­hen ai­kaan raju mei­nin­ki, vä­li­tun­neil­la oli sil­loin täl­löin nyrk­ki­tap­pe­lu­ja ja vä­ki­val­taa tie­ty­ni­käis­ten poi­kien kes­kuu­des­sa, esi­mer­kik­si re­vit­tiin rep­pu­ja. Ajat­te­lim­me ka­ve­rin kans­sa, et­tä ale­taan har­ras­taa jo­tain, et­tä pär­jä­tään.

Äm­mä­lä ei ol­lut kou­lu­kiu­sat­tu, mut­ta ku­kaan poi­ka ei ol­lut tur­vas­sa. Kou­lul­la oli han­ka­la poi­ka, joka kiu­sa­si pie­nem­piä.

– Kun vuo­si, pari tree­nat­tiin ka­ra­tea, ei­hän sii­nä kau­he­an pä­te­väk­si tul­lut, mut­ta it­se­var­muus kas­voi ja se riit­ti.

Karate oli ja on mukavaa

Äm­mä­lä muis­te­lee tei­ni­vuo­sien ka­ra­te­sa­lin me­noa läm­möl­lä.

– Siel­tä sai ka­ve­rei­ta. Se oli rei­pas­ta me­noa, lii­kun­nal­lis­ta viuh­ket­ta. Ve­tä­ji­nä toi­mi­neet nuo­ret po­jan­kol­lit pi­ti­vät sii­tä huo­len. Me olim­me reip­pai­ta ka­ve­rei­ta muu­ten­kin.

Tal­vi­sin har­joi­tuk­siin men­nes­sä oi­kais­tiin jär­ven poik­ki kä­vel­len seit­se­män ki­lo­met­riä yh­teen suun­taan. Osa mat­kas­ta meni toi­si­naan um­pi­han­ges­sa.

– Ei­vät äi­ti ja isä läh­te­neet vie­mään mei­tä, ei ku­kaan oli­si hok­san­nut edes ky­syä sel­lais­ta. Sii­hen ai­kaan lap­set liik­kui­vat pal­jon ul­ko­na. Kun kou­lu lop­pui, läh­ti­vät kaik­ki lap­set ulos pal­loi­le­maan.

Vaik­ka Ke­mi­jär­ven vuo­sien jäl­keen Äm­mä­läl­le tuli ka­ra­tes­sa pit­kä tau­ko, uu­den alun jäl­keen ka­ra­te kul­ki mu­ka­na kaik­ki opis­ke­lu­vuo­det. Äm­mä­lä on kou­lu­tuk­sel­taan met­sä­ta­lou­sin­si­nöö­ri (AMK) ja työs­ken­te­lee Poh­jois-Kar­ja­lan Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­ses­sä met­sä­pal­ve­lu­pääl­lik­kö­nä.

Juu­kaan hän tuli alun pe­rin Met­sä­kes­kuk­sen met­sä­neu­vo­jak­si 2002 ja hän on ol­lut Juu­an Bu­do­seu­ras­sa sii­tä läh­tien. Ny­ky­ään hän on vuon­na 1991 pe­rus­te­tun seu­ran pu­heen­joh­ta­ja.

Ka­ra­ten li­säk­si Juu­an Bu­do­seu­ra on opet­ta­nut kun­to­nyrk­kei­lyä, kun­to­kamp­pai­lua ja it­se­puo­lus­tus­ta.

–Har­ras­ta­ja­mää­rä on vii­me vuo­si­na pie­nen­ty­nyt. Lap­set me­ne­vät mie­luum­min vaik­ka säh­lyyn. Sitä pait­si, jos ajat­te­lee omia lap­sia, niin kyl­lä he viih­ty­vät lä­hin­nä äly­lait­tei­den pa­ris­sa.

Ih­mis­ten ajas­ta kil­pai­lee moni asia. Va­lin­nan­va­raa ja la­je­ja on pal­jon enem­män kuin en­nen. Ka­ra­te on mo­nel­le ny­kyih­mi­sel­le vaa­ti­vaa, kos­ka se vaa­tii pit­kä­jän­tei­syyt­tä, kes­kit­ty­mis­ky­kyä ja ku­ri­na­lai­suut­ta.

Aina löytyy kor­jat­ta­vaa

Mo­net aloit­ta­vat ka­ra­ten in­nois­saan, mut­ta lo­pet­ta­vat sit­ten. Mik­si Ilk­ka Äm­mä­lä, nyt vuo­den ka­ra­te­kak­si va­lit­tu juu­ka­lai­nen jak­saa jat­kaa?

– Ka­ra­te tun­tui heti omal­ta. Se on mo­ni­puo­lis­ta ja to­del­la haas­ta­vaa. Kun sii­nä ke­hit­tyy, se pal­kit­see. Sii­nä on usei­ta ta­so­ja. Kun­toi­lu, hen­ki­nen puo­li, it­se­puo­lus­tus. Esi­mer­kik­si juok­sus­ta ei saa ai­van vas­taa­vaa. Vaik­ka olen har­ras­ta­nut kym­me­niä vuo­sia, ai­na löy­tyy jo­ta­kin kor­jat­ta­vaa ja ai­na opet­ta­jat kor­jaa­vat.

Ilk­ka Äm­mä­län sen­sei on Tran Minh Hieu (7. dan) ja tyy­li­suun­ta Wado-Ryu Ka­ra­te-Do (Ren­mei). Lä­hei­sin ja tär­kein opet­ta­ja Suo­mes­sa on Mar­kus Sa­lo­maa (6.dan).

Ny­ky­ään Äm­mä­lä har­joit­te­lee kol­me ker­taa vii­kos­sa. Yk­si har­joi­tuk­sis­ta on vi­de­o­har­joi­tus, jos­sa sen­sei eli opet­ta­ja kat­soo ja opet­taa tek­nii­koi­ta Rans­kas­ta kä­sin. Har­joi­tuk­ses­sa on mu­ka­na ka­ra­te­ko­ja ym­pä­ri maa­il­maa, Suo­mes­ta Aust­ra­li­aan.

Äm­mä­lä myös opet­taa. Ka­ra­tes­sa ylem­pi­vöi­set opet­ta­vat alem­pi­vöi­siä. Haas­tat­te­lun jäl­kei­se­nä vii­kon­lop­pu­na Äm­mä­lä läh­ti ka­ra­te­lei­ril­le Ou­luun.

– Pa­ras­ta op­pi­mi­ses­sa oli­si, et­tä joku opet­taa si­nua ja sinä ope­tat jo­ta­ku­ta tois­ta. Tree­naat it­se, si­nul­la on opet­ta­ja ja op­pi­las. Jos tree­naat vain it­se, et ke­hi­ty niin hy­vin.

Mac­hoi­lu­ako?

Jot­kut pi­tä­vät ka­ra­tea vä­ki­val­tai­se­na, pe­lot­ta­va­na mac­hoi­lu­na.

Äm­mä­lä ko­kee aja­tuk­sen vie­raak­si.

– 1980–90-lu­vul­la ka­ra­ten pa­riin saat­toi vie­lä ha­keu­tua vä­ki­val­taa ihan­noi­via ih­mi­siä, mut­ta ei­vät sel­lai­set hen­ki­löt py­sy­neet seu­ras­sa. Ka­ra­tes­sa on sään­nöt ja eti­ket­ti. Jos käyt­täy­tyy huo­nos­ti ja rik­koo sään­tö­jä, ero­te­taan seu­ras­ta.

Ka­ra­te on tois­to­ja. La­jin tai­dot han­ki­taan tois­ta­mal­la tiet­ty­jä tek­nii­koi­ta tu­han­sia ker­to­ja. Jot­ta tai­to me­ni­si li­has­muis­tiin, on sitä har­joi­tel­ta­va uu­del­leen ja uu­del­leen.

Ei­vät pi­ka­voit­to­ja ha­ke­vat tap­pe­li­jat sitä jak­sa, vaan lo­pet­ta­vat.

– Jos aja­tel­laan tais­te­lua, läh­tö­koh­ta­han on ol­la mah­dol­li­sim­man neut­raa­li ja tyy­ni. Jos olet vi­hai­nen, se on huo­no jut­tu. Sil­loin et ole läs­nä, si­nul­la ei toi­mi ha­vain­noin­ti­ky­ky ei­kä re­ak­ti­ot.

Tyy­neys on avain­sa­na.

Min­na-Lii­sa Ries­to­la