Kuntalain 37 §:ssä säädetään kuntastrategiasta. Sen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
Lain kirjaus on varsin ylevä ja mahtipontinenkin. Totuus on usein kuitenkin se, että kuntastrategian merkitys Juuankin osalta tunnetaan varsin heikosti. Jos yritän kärjistää strategian merkitystä, on kyseessä pitkälti rahan jakamista koskeva suunnitelma, vaikka itse strategiaa koskevan asiakirjan muotoilut ovat usein varsin yleisluontoisia.
Esimerkiksi tällä kaudella painotettiin voimakkaasti kulttuuria urheilun sijaan ja tämä johti siihen, että kulttuurialan toimijat pitkälti kiittelivät kunnan panostuksia kulttuuriin. Myös sivukylistä on ollut maininta kuntastrategiassa ja nostimme tänä vuonna kylätaloille maksettavien avustusten määrää. Jos uuteen kuntastrategiaan halutaan erilaisia panostuksia, raha ohjautuu sen mukaisesti. Tämä on poliittinen päätös.
Olen pyrkinyt tuomaan esiin jokaisessa sopivassa tilaisuudessa, että kuntalaisten kommentteja kaivataan aiempaa enemmän. Kohta onkin aika antaa kommentteja.
Juuan nykyinen kuntastrategia on päättymässä tämän vuoden lopussa ja viime kevään vaaleissa valittu kunnanvaltuusto saa pohtia kunnan uutta suuntaa. Näillä näkymin kuulemiskierrokset alkavat kesällä.
Juuan nykyinen strategia on ollut varsin suoraviivainen ja pidän sitä onnistuneena. Meidän alueemme haasteet eivät ole seurausta omista toimistamme ja olemme tehneet kaikkemme palvelujen turvaamisessa.
Suomen talouskasvu on vain olematonta ja tämä on se perimmäinen syy, miksi myös Juuassa on paljon työttömyyttä. Koska talous ei vedä, ei ole työpaikkoja. Olemme Juuassa tällä hetkellä tehneet säästötalkoot ja turvanneet tulopohjan. Vaikka työn sarkaa riittää, on tunnustettava, että omilla toimilla kaikkea ei voida korjata. Tarvitaan yhteistyötä joka tasolla.
Kuntayhteistyö etenkin Nurmeksen ja Lieksan suuntaan on ollut kaudellani todella tiivistä. Teemme yhteistyötä lähes kaikilla toimialoilla matkailusta työllisyysasioihin. Myös edunvalvonnassa olemme yhdessä rintamassa. Meillä on yhteisiä yhtiöitä, viranhaltijoita, teemme yhteisiä lausuntoja ja tutustumismatkoja toisaalle Suomeen yhdessä.
Kuntaliitoksia ei ole tarvittu, vaikka aika-ajoin minulta tätä kysytään. Itse koen, että liitokset ovat usein tehokas tapa tuhota pienemmiltä paikkakunnilta viimeisetkin peruspalvelut saavuttamatta merkittäviä hyötyjä. Olemme Pielisen alueella saavuttaneetkin tiiviillä seutukuntayhteistyöllä kuntaliitosten edut, mutta välttäneet kuntaliitoksista tulevat haitat.
Myös maakuntarajojen yli on menty reippaasti. Juuan yhteistyö Savon suuntaan on toimivaa ja Kainuunkin kanssa on lähestytty etenkin matkailun osalta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että maakunta hallinnollisena käsitteenä tai yhteistyöyksikkönä ei ole tätä päivää vaan enemmän nostalgiaa. Asioita tulisi tarkastella pikemminkin vaikuttavuuksien kautta kuin sen kautta, miten historiallisesti asiat ovat menneet.
Lähtötilanne uuteen strategiakauteen on varsin hyvä. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kunnan taloudellinen tilanne on vahva, resurssit paremmat kuin useisiin vuosiin ja henkilöstö motivoitunut. Kunnan poliittiset luottamushenkilöt tuovat jatkuvasti esiin kehittämisasioita ja ovat motivoituneita viemään kuntalaisille tärkeitä asioita itse strategiaan.
Itse en näe uuden kuntastrategian valmistumista, sillä aloitan 1.9.2026 Varkauden kaupunginjohtajana. Olen jättämässä Juuan kunnan seuraajalleni varsin luottavaisin mielin, nöyränä ja kiitollisena.
Aikakauteni loppu on kuitenkin jollekin toiselle uuden alku. Juuka pärjää hyvin myös jatkossa, mutta vain jos löytyy kykyä ajatella rohkeasti, uudistua ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Hyvää vappua kaikille lukijoille!
Henri Tanskanen, kunnanjohtaja