Väestöryhmien välit olivat tulehtuneet Ruptuurisodan aikoihin ja sen jälkeen. Venäläisiä auttaneita etsittiin, ja maanomistuksesta käytiin kiistoja.
Kajooseen jäänyttä ortodoksi Timo Mikkosta syytettiin vuoden 1657 käräjillä siitä, että hän olisi opastanut venäläiset ”rosvoniekat” naapurinsa Pekka Taskisen ja Yläluostassa asuneen Risto Kärkkäisen kimppuun. Syytöksiä ei voitu kuitenkaan näyttää toteen. Ne saattoivatkin olla Mikkoseen vihamielisesti suhtautuneiden luterilaisten naapurien keksimiä.
Kajoon ja Vaikon kautta Yläluostaan tehty ryöstöretki aiheutti muitakin syytöksiä. Juuan keskuskylällä Räksiilän talossa asunutta lautamies Tahvo Turusta syytettiin siitä, ettei hän ollut ilmoittanut venäläisten tulosta. Syyte raukesi, sillä hän osoitti olleensa tietämätön venäläisten aikeista.
Tämäkin syytös saattoi olla tekaistu, sillä lautamiehet eivät välttämättä nauttineet suurta paikallista suosiosta. Hehän toimivat verorästien perijöinä ja arviomiehinä sekä ulosottajina, joilla riitti vihamiehiä.
Kiistaa maanomistuksesta
Kaskeamisoikeudet aiheutti eniten kiistoja, mutta myös maanomistus aiheutti välirikkoja. Vuoden 1679 talvikäräjillä käsiteltiin maanomistuskiistaa Juuan kylässä. Tiettävästi Utajärveltä tullut Tuomas Juntunen oli asettunut asumaan nykyisen kirkon paikkeille. Hän ajautui kahnauksiin naapurinsa karjalaisisäntä Vaassila Reposen kanssa. Reponen oli yksi harvoista ortodoksi-isännistä, joka oli jäänyt Juukaan Ruptuurisodan jälkeen.
Juntunen halusi ottaa käyttöönsä talonsa viereisen kesannolle jätetyn alueen. Reponen ei tähän suostunut, vaan kertoi metsäpellon olleen hänen sukunsa hallinnassa sukupolvien ajan. Jo hänen isoisänsä oli pitänyt sitä aidattuna laitumena.
Vuosikymmeniä kylässä asuneet Heikki Karjalainen ja Lauri Kesonen todistivat Reposen puhuvan totta. Oikeus ratkaisi jutun Reposen eduksi, ja Juntunen joutui luopumaan aikeistaan. Hänen kerrotaan muuttaneen myöhemmin Nunnanlahden suuntaan alueelle, joka sai nimekseen Juntulankylä.
Jarmo Kortelainen