Nunnanlahden kalaveden kalastusosuuskunta on edelläkävijä. Osuuskunnalla on jotain, mitä muilla ei ole: elykeskuksen pätevöittämät yhdeksän kalastuksenvalvojaa. Kalavesiä on Nunnanlahdessa 3050 hehtaaria.
Kalastuslaki on tiukkana kertoessaan kalastuksenvalvojan velvollisuuksista ja oikeuksista. Valvoja tarkastaa, että kalastaja on maksanut kalastonhoitomaksun ja valvoo, että kalastuslakia noudatetaan. Kalastuksenvalvoja on virkavastuussa ja hänellä on oikeus tarkistaa pyydykset, äärimmäisessä tapauksessa jopa poistaa laittomat tunnuksettomat verkot ja rysät.
Kalastusosuuskunnan puheenjohtaja, kalastuksenvalvoja Reima Louhelaisen mielestä kalastuksenvalvojan tärkein tehtävä on opastaa eli neuvoa.
– Me emme ole niin tiukkapipoisia. Yleensä pari kertaa vuodessa kalastuksenvalvojat lähtevät kierrokselle omien vesialueiden sisälle: toukokuun lopussa ja metsästyskauden alkaessa.
– Kaikki tuntevat toisensa ja ihmisillä yleensä on luvat kunnossa.
Kalastuksenvalvojat liikkuvat pareittain ja heidän lippiksissään ja liiveissään lukee: Kalastuksenvalvoja. Valvonnasta ei makseta palkkaa, mutta kulukorvaukset maksetaan.
Reima Louhelainen ihmettelee, miksei muilla kalastusosuuskunnilla ole kalastuksenvalvojia. Juuassa on sentään toistakymmentä kalastusosuuskuntaa.
– Suosittelen. Kalastuksenvalvojatoiminta on kalastusosuuskunnalle piristysruiske, se tukee jatkuvuutta. Me saimme pari nuortakin mukaan kalastuksenvalvojaksi, mutta edelleen lisää nuoria kaivattaisiin kaikkeen toimintaan mukaan. Keski-ikä on yli 60 vuotta.
Louhelainen itse pyysi elykeskuksen (nykyisin elinvoimakeskuksen) edustajan paikan päälle pitämään osuuskunnalle kalastuksenvalvojakokeen. Kalastuksenvalvojaksi haluavat opiskelevat itseopiskeluna vaadittavat tiedot.
– Muistan vielä, kun 15 vuotta sitten Huhmarissa Pohjois-Karjala sai toistasataa uutta kalastuksenvalvojaa.
Kalastuksenvalvojan virkavastuu on kymmenen vuotta ja koulutus pitää uusia kymmenen vuoden välein.
– Kuinkahan moni heistä on vielä kalastuksenvalvojana?
Vene vesille
Lokit kirkuvat Pielisen Vinkerinlahdella ja vesi on poikkeuksellisen alhaalla, eikä veden pinta näytä nousevan.
Kalastuksenvalvoja Kalevi Martikaisen vene laitettiin vesille ennätysaikaisin 4. huhtikuuta. Reilun kahden viikon odottelun aikana vesi on noussut vaivaiset kaksi senttiä.
Martikainen sanoo olleensa peräti 60 vuotta kalastuksenvalvojana, koska hän oli työelämässä rajavartijana ja työhön yhtenä osana kuuluimyös kalastuksen valvonta.
Martikainen kertoo, miten he aikoinaan vannoivat virallisen kalastuksenvalvojan valan, mutta nykyään ely-keskus ei sellaista vaadi.
Martikainen esittelee omaa rysäänsä malliksi Vinkerinlahdella ja näyttää, mitkä neljä asiaa pyydyksestä pitää selvitä ja mitä kalastuksenvalvoja siitä tarkastaa.
Rysä on iso, joten siinä on kahdeksan verkkomerkkiä arvioidun saaliin mukaan. Pintapyytävässä rysässä on kaksi lippua huomion herättämiseksi, styroksipallossa on omistajan nimi ja puhelinnumero. Rysässä on myös osakaskunnan merkki.
Rysässä polskii koko joukko isoja ahvenia.
– Hyvin on kalassa pysynyt. Kevät antaa kalaa. Kutuahvenet ovat isoja ja särjenpentuja syövät. Jos ei käy joka päivä katsomassa rysää, niin tulee niin paljon ahventa, ettei jaksaa nostaa pyydystä. Kun kutu on ohi, niin kaputt. Sitten alkaa lahnakausi, Martikainen kertoo.
Minna-Liisa Riestola