Päi­vän tar­koi­tuk­se­na on juh­lia ro­ma­ni­kult­tuu­ria ja nos­taa esiin ro­ma­ni­vä­es­tön ase­maa kos­ke­via ky­sy­myk­siä. Kan­sain­vä­li­sen ro­ma­ni­päi­vän kun­ni­ak­si jär­jes­te­tään eri­lai­sia ta­pah­tu­mia, kon­sert­te­ja ja näyt­te­lyi­tä. Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­nen ro­ma­ni­päi­vä on ol­lut al­ma­na­kas­sa vuo­des­ta 2014. Se on myös suo­si­tel­tu li­pu­tus­päi­vä. Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä rei­lut 10 000 ro­ma­ni­hei­moon kuu­lu­vaa.

Ro­ma­nit saa­pui­vat Suo­meen yli 500 vuot­ta sit­ten. Suo­men ro­ma­ni­kiel­tä sa­no­taan kaa­leen­kie­lek­si. Sii­nä on pal­jon lai­na­sa­no­ja ruot­sin kie­les­tä, kos­ka suu­rin osa ro­ma­neis­ta saa­pui Suo­meen Ruot­sin kaut­ta. Osa Suo­men ro­ma­neis­ta asuu ny­ky­ään­kin Ruot­sis­sa. Vain har­vat ih­mi­set osaa­vat enää Suo­men ro­ma­ni­kiel­tä. Jo­kai­nen, joka opis­ke­lee ro­ma­ni­kiel­tä, on osal­taan tär­keä, jot­ta kie­li säi­lyi­si.

Al­kuun Suo­meen tul­leet ro­ma­nit kier­si­vät kär­ryil­lä ja reel­lä ky­läs­tä ky­lään, mis­sä mie­het ja nai­set te­ki­vät eri­lai­sia töi­tä maa­ta­lois­sa. Mie­het kä­vi­vät myös he­vos­kaup­paa mark­ki­noil­la ja ro­ma­ni­nai­set virk­ka­si­vat tai­ta­vas­ti pit­si­lii­no­ja ja -peit­to­ja, joi­ta he myi­vät ky­lis­sä. Lap­sien kou­lun­käyn­ti ei ol­lut help­poa, kos­ka yh­des­sä pai­kas­sa ei vii­vyt­ty pit­kään, vaan per­hei­den elä­mä oli tien pääl­lä.

Testaa, osaisitko lukea tämän jutun romanien kielellä:

Aro Fi­ni­ti­ko them ro­ma­ne au­ne per­dal 500 be­re­ȟi paa­lal. Fi­ni­ti­ko them­mes­ko ro­ma­no tšimb phen­ne­na nii­na kaa­len­go tšimb. Doo­le­ha hin buut loo­na­ko laa­ve sveit­ti­ko tšim­ba­ta, doo­les­ko ka baro die­los ro­ma­nen­na au­le aro Fi­ni­ti­ko them dže­nom Sveit­ti­ko them. Die­los Fi­ni­ti­ko them­mes­ko ro­ma­nen­na buu­ru­ve­na nii aka dii­ves aro Sveit­ti­ko them. Naa but­te buut ko­mu­ja na ha­ju­ve­na te rak­ka­ven Fi­ni­ti­ko ro­ma­no tšimb. Sak­ko iek, koon sik­ju­la ro­ma­no tšimb, hin fuor­tu­no, jak­kes te tšimb spaa­ru­las.Vaa­gos ro­ma­ne vand­ru­de vuor­du­jen­sa ta ȟliit­ha gaa­ves­ta aro vau­ro gau, kai džee­ne ta džuu­ja tšer­de frooȟ­laa­ga but­ti­ja aro phuu­ja­ko tšee­re. Džee­ne tšer­de nii­na gren­go tšyö­pos aro ma­rak­ni ta ro­ma­ne džuu­ja tšer­de ha­ji­bos­ke­res un­dos­ko poȟ­ta­ne ta -tek­ki, so joon bik­na­de aro gaa­ve.

Ken­ten­go skoo­la­ko staa­vi­ba naas lok­ko, doo­les­ko ka na aaȟ­tam ȟar­ȟal aro iek ste­dos, bi but­va­res aaȟ­tam apo langȟ­to drom. Aka dii­ves ro­ma­nen hin ie­go tšeer, ta saa­re ken­ti staa­ve­na skoo­la.

Läh­de: Ope­tus­hal­li­tus