Suomen hallitus päätti kevään kehysriihessä korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja. Asiakasmaksujen korotus ei kuitenkaan paranna hyvinvointialueen taloutta, sillä korotusten arvioitu kokonaisvaikutus vähennetään hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tällä hetkellä voimassa oleva taloussuunnitelma on tehty valtiovarainministeriön aikaisempien laskelmien pohjalta, joiden mukaan rahoituksen olisi pitänyt kasvaa 91 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä. Vappuaattona julkaistun rahoituslaskelman mukaan rahoitus vastaavalla ajanjaksolla on lähes 30 miljoonaa euroa pienempi kuin voimassa olevassa taloussuunnitelmassa. Pelkästään vuonna 2027 rahoitus vähenee 22 miljoonaa euroa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen näkökulmasta odotettua pienempi rahoitus tarkoittaa sitä, että rakenteellisten muutosten toteuttamista täytyy jatkaa. Hyvinvointialueen tiedotteen mukaan lisärahoitusta palvelujen turvaamiseen ja toteuttamiseen voidaan saada esimerkiksi tehostamalla toimitilojen käyttöä tai ostamalla vuokralla olevia strategisesti merkittäviä kiinteistöjä, sillä kiinteistöjen omistaminen tulee hyvinvointialueelle edullisemmaksi kuin niissä vuokralla oleminen.
Aluevaltuusto päättää 7. toukokuuta pidettävässä kokouksessaan kiinteistökaupoista, jotka toisivat hyvinvointialueelle 1,5–2 miljoonan euron säästöt vuodessa. Myös muita toiminnan tehostamiskeinoja etsitään aktiivisesti yhdessä aluehallituksen kanssa lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.
Valtiovarainministeriö julkaisi vappuaattona vuoden 2027 rahoituslaskelmat sekä tulevien vuosien painelaskelmat, joiden perusteella hyvinvointialueiden on valmisteltava tulevien vuosien talousarvio sekä taloussuunnitelmat.
Lähde: Siun soten tiedote